Hengellinen elämä

Urpo Karjalainen: Mooseksen testamentti

Kirja-arvio

Mikkelissä asuva pitkäaikainen Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteeri Urpo Karjalainen on alkuvuodesta 2022 julkaissut uuden kirjan: Mooseksen testamentti- vapauden, ilmoituksen ja lain alku. Kirjan myötä Karjalainen juhlistaa tammikuun alkuun osunutta 60-vuotissyntymäpäiväänsä.

Kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisen osan otsikkona on Mooseksen perintö ja toisen osan otsikkona Mooseksen testamentin teksti ja kommentaari. Karjalainen keskittyy teoksessaan Mooseksen hahmoon ja tähän liittyviin traditioihin sekä tulkintoihin.

Kirjan alkupuolella käsitellään monia kiehtovia aiheita. Karjalainen valottaa yksijumalisuuden eli monoteismin syntyä sekä pohtii Mooseksen alkuperää. Oliko Mooses heprealainen vai egyptiläinen? Tämä kysymys nousee aika ajoin kriittisessä raamatuntutkimuksessakin pintaan. Kirjailija haastaa lukijoitaan miettimään, mitä Moosekselle lopulta tapahtui. Vanhassa testamentissa kerrotaan varsin pidättyväisesti Mooseksen kuolemasta. Monet eri alojen suuret nimet kuten kirjailija Johann Wolfgang von Goethe, psykoanalyysin luoja Sigmund Freud ja Vanhan testamentin tutkija Ernst Sellin ovat olleet sitä mieltä, että Mooses joutui omien kansalaistensa surmaamaksi. Teoria saattaa kuulostaa kummalliselta. Kirjasta voi lukea, miten nämä henkilöt ovat tällaiseen tulokseen päätyneet.

Kirjan jälkimmäisessä osassa Karjalainen on tehnyt suomalaiselle lukijakunnalle suuren palveluksen kääntämällä teoksen Mooseksen testamentti ensimmäistä kertaa suomeksi. Hän on varustanut käännöksen asiantuntevilla selityksillä. Testamenttikirjallisuus kukoisti ajanlaskun taitteen molemmin puolin juutalaisuudessa, esikuvana 1. Mooseksen kirjan 49. luvussa kuvattu tilanne, jossa ikääntynyt Jaakob siunaa poikansa ennen kuolemaansa ja kertoo heille tulevista tapahtumista. Mooseksen testamentissa vastaavalla tavalla Mooses puhuu seuraajalleen Joosualle. Mooseksen testamentti antaa lisää näköaloja siihen ympäristöön, jossa Uuden testamentin kirjoitukset syntyivät.

Karjalaisen käyttämä kieli on lennokasta ja rikasta. Asiaa tulee paikka paikoin niin runsaasti, että kirjan lukemiseen ja sen sisällön pohdiskeluun kannattaa varata aikaa. Teoksessa esiin nostettuja aiheita voisi olla hyvä mietiskellä yhdessä, vaikkapa jossakin seurakunnan piirissä. Tiivistä asiasisältöä keventävät esimerkit. Mainittakoon tapaus sivuilta 178–179, jossa kirjailija havainnollistaa Ilmestyskirjan sanaa siitä, kuinka Jumalan vihan suuresta kuurnasta kuohui veri hevosten kuolaimiin asti, aina 1600 vakomitan päähän. Nykyisillä mittayksiköillä ja Suomen kartalle sijoitettuna tämä merkitsisi matkaa Karjalaisen kotipitäjästä Vaalasta lähes Mikkelin Visulahteen asti!

Marko Marttila
Dosentti, hiippakuntadekaani