Musiikki

Tulkaa kaikki nyt laulamaan

Musiikki seurakuntatyössä. Kanttori Jouni Vaaja soittamassa.

Kanttori Jouni Vaaja on sovittanut paljon musiikkia kuoroille ja yhtyeille.

Kirkkomusiikin sävelet kaikuvat halki vuosisatojen. Virsikirjan vanhimmat tekstit ajoittuvat 300-luvulle jKr.  

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan johtava kanttori Jouni Vaaja kannustaa ihmisiä ottamaan rohkeasti osaa jumalanpalveluksiin, messuihin ja kirkon tilaisuuksiin myös laulamalla.

– Kaikki voivat osallistua yhteislauluun. Täytyy muistaa, että se ei ole laulukoe eikä suoritus, vaan osa yhteistä tilaisuuteen osallistumista, toteaa Vaaja.

Hän muistuttaa, että kirkko on turvallinen tila, jossa ihminen on riittävä omana itsenään. Yhdessä laulaminen antaa mahdollisuuden osallistumiseen, jolloin tilaisuudesta saa myös enemmän irti. Yhteislaulu lisää yhteisöllisyyttä, mutta edustaa myös vuosisataisia perinteitä.

Ensimmäinen suomalainen virsikirja julkaistiin 1583.

– Virsikirja on osa musiikin historian aarteistoa. Kirkkomusiikki luo valtavan kulttuuripohjan läntiseen kulttuurihistoriaan.

Hengellistä musiikkia paljon säveltänyt ja sovittanut Vaaja kertoo, että virsikirjan virallinen sisältö uudistuu hitaasti ja harvoin.

Nyt käytössä oleva virsikirja on vuodelta 1986.

– Uutta materiaalia eri tyyleistä ja maista tulee kuitenkin koko ajan laajentaen virsikirjan geeniperimää. Sitä on otettu mukaan virsikirjan liitteisiin.

Virsissä yhdistyy monenlainen asiantuntemus. Virsien on täytettävä musiikilliset ja teologiset mitat. Niiden tulee kestää aikaa. Sanoitusten pitää olla ymmärrettäviä eri aikakausina syntyneille ihmisille.

Virsiä säestetään useimmiten kosketinsoittimilla, mutta toki muutkin instrumentit soveltuvat virsien esittämiseen.

– Urkurakentamisen historiaa ovat ohjanneet Keski-Euroopan suurten kirkkojen tarpeet ja traditiot jo keskiajalta lähtien. Toki urkurakentamisen osaamista on meillä Suomessakin.

Kanttori Jouni Vaaja kannustaa osallistumaan yhteislauluun seurakunnan tilaisuuksissa.
Virret taipuvat moneksi.

Toiveena virsikirjan monipuolinen hyödyntäminen

Kanttorien ammattitaitoa tarvitaan seurakuntaelämässä. Musiikki on oleellinen osa messuja ja jumalanpalveluksia kuin myös kirkollisia toimituksia kuten kaste-, rippi- ja hääjuhlia sekä hautajaisia.

– Toivoisinkin, että ihmiset hyödyntäisivät rohkeammin kanttorien tietämystä esimerkiksi hautajaisten tai muiden kirkollisten toimitusten virsiä valittaessa. Autamme mielellämme, kannustaa Vaaja.

– Virsien monipuolisempi käyttö siunauksissa korostaisi toimitusten jumalanpalvelusluonnetta ja toisi musiikillista rikkautta.

Musiikki kulkee ihmisten mukana läpi elämän.

– Musiikki on osa kulttuurin siirtoa, jos lapset oppivat laulamaan jo kotonaan, kerhoissa ja koulussa. Kun lauluperinnettä pidetään yllä, se säilyy sukupolvelta toiselle. Laulut ja musiikki ovat kivijalka menneeseen.

Perinteiden vaalimisen lisäksi musiikki tarjoaa monenlaisia muitakin ulottuvuuksia. Osa ihmismielen muistoista tallentuu musiikin muodossa. Vaaja on nähnyt, miten muistisairaallakin voi jokin virsi olla niin kirkkaana mielessä, että hän puhkeaa laulamaan heti virren nimen kuultuaan.

– Musiikin energia on innostavaa. Se myös puhuttelee. Koskettavaa musiikkia soittaessa koen itsekin hetkiä, jotka virittävät mielen ympäristöä suurempaan olotilaan.

Myös kuorotoiminta on lähellä Vaajan sydäntä.

– Kuoroyhteistyö on tärkeää. Se tukee seurakuntaelämää ja luo osallisuutta, niin ihmisten välille kuin suhteessa seurakuntaan. Yhteisöllisyys pitää mielen virkeänä.

Teksti ja kuvat: Sofia Flygare