Papin päästä

Toisinajattelija

Karpaloita

Maailmalta kantautuneet äänet kertovat ihmisten jakautuneen omiin ryhmiinsä. Tässä ei ole mitään uutta. Ääripäät eivät halua kuunnella toisiaan. Onneksi ihmiset ajattelevat myös itse. Se luo toivoa paremmasta.

Ukrainan tilanne sai minut lukemaan kirjan, Svetlana Aleksijevitsh, Neuvostoihmisen loppu. Tosipohjaiset kertomukset ihmisistä Neuvostoliiton hajotessa olivat järkyttävää luettavaa. Tilintekoa menneeseen. Luin ja järkytyin. Miten helposti ihminen saadaan valheellisen ideologian vangiksi. Miten kova voi olla ihmisen osa.

Toisinajattelevista emme pääse elämässä eroon. Kaikenlaiset ”ryhmäkunnat” ovat hyödyllisiä, koska silloin voimme keskustella tavoitteistamme. Vaimoni muistuttaa minua aika-ajoin siitä, että kaikkea ei tarvitse ymmärtää. Silti voi elää.

Hyvä sanoma Jeesuksesta haastaa aina ihmisten tekemät rajat.
Pietari opetteli antamaan anteeksi hankalalle veljelleen, vaikka tämä ei muuttaisi käytöstään.

Jeesus itse rukoili ja siunasi vihamiehiään.

Seurakunnan yhteiselo ei ole helppoa. Yksin vielä vaikeampaa.

Tuttavani sanoin: ”Vähintä mitä voimme tehdä on kunnioittaa sitä yhteisöä, jonka parissa haluamme toimia”.

Markku Liukkonen
aluekappalainen