Kadonneita pyhäkoululaisia etsimässä
Kadonneita pyhäkoululaisia etsimässä
Pyhäkoulun kirkkohetki Messikesteillä. Eräs lapsista kävi siirtämässä puusta Sakkeuksen Jeesuksen syliin. Tämä siirto ei kuulunut pyhäkouluopettajien alkuperäisiin suunnitelmiin, mutta mikäs siinä, Jeesuksen sylissähän on hyvä olla.

Kadonneita pyhäkoululaisia etsimässä

Laajalammen Seurakuntakoti on Kaituentiellä sijaitsevan kerrostalon alakerrassa. Ovet löytyvät tien puolelta. Toisesta ovesta pääsen kerhohuoneelle.

Minut ottaa vastaan kaksi hymyilevää vanhempaa naista. He kutsuvat minua toimittajaksi, naurahdan, olenhan vain lastenohjaajan sijainen. Minut ohjataan viemään ulkovaatteet naulakkoon ja kutsutaan itse kerhohuoneeseen. Tarjotaan vettä ja pientä purtavaa, mutta totean tyytyväni vesipullooni. Ilmeisesti palvelu pelaisi, jos pientä välipalaa tekisi mieli.

Seurassani ovat Riitta Marttinen ja Ulla Väisänen, molemmat ovat pitäneet pyhäkoulua useita vuosikymmeniä ja ohjaavat nyt pyhäkouluja vapaaehtoistyönä. Väisäsellä on pyhäkoulukokemusta jopa Etiopiasta saakka. Lisäksi Mikkelissä vapaaehtoisina pyhäkouluopettajina toimivat Jonna Pekonen ja Päivi Muotka. Mutta nyt heillä kaikilla on huoli lapsien vähyydestä.

Minne kaikki lapset ovat kadonneet?

Sitoutuminen on vähentynyt

Nykyaika tuntuu olevan vaikeaa lähes mille tahansa, jonka verukkeella ei voi hankkia itsellensä tykkäysvuorta somessa. Ihmiset ja erityisesti nuoret kokevat fomoa (Fear Of Missing Out). Pahin pelko on, että jossain tapahtuu jotain paljon kiinnostavampaa, josta itse jää paitsi. Niinpä kukaan ei uskalla sitoutua juuri mihinkään.

Voiko kadon syy olla pyhäkoulun nimessä? Mielikuvat voivat viedä vuosikymmeniä sitten vanhentuneeseen toimintaan, jossa lapset istutetaan kirkonpenkkiin ja pakotetaan kuuntelemaan suut supussa. Itse en usko toiminnan ikinä olleen tällaista.

Minne kaikki lapset ovat kadonneet?

Pyhäkoulu on sanana mahtava, koska se viittaa siihen, että olemme jonkin pyhän äärellä. Se ei tarkoita, että meistä nyt jotenkin taiotaan tai päntätään täydellisiä pyhiä ihmisiä. 

Mitä pyhäkoulussa tapahtuu?

Pyhäkoulussa pieni lapsi saa kuulla kristinuskon perusteita ja opetella elämää, jossa toisista välittäminen on keskiössä. Mikkelissä pyhäkoulutoiminta tunnetaan myös nimellä Lastenkirkko. 

Pyhäkoulu onkin yksinkertaistettuna pieni kirkkohetki lapsille.

Ehkä ihmiset eivät tiedä mitä pyhäkoulussa oikeasti tapahtuu. Vanhentuneet mielikuvat vaivaavat mieltä, uusista toiminnoista ei uskalleta ottaa selvää? Ja, kuinka voisit löytää toimintaan, jota et tiedä olevan olemassa?

virsikirjat

Mitä tavallinen pyhäkoulupäivä sitten sisältää?

Toinen ohjaajista aloittaa pyhäkoulun välipalalla, toinen taas lopettaa pyhäkoulun tarjolla olevien herkkujen äärelle. Yhteistä on kuitenkin itse kirkkohetki, joka alkaa aina samalla tavalla. Pienelle alttarille sytytetään kynttilä ja “kirkonkelloina”, soi triangeli, jota lapset saavat itse käydä soittamassa. Tämän jälkeen lauletaan ja rukoillaan. Oleellinen osa on opetus, jossa usein käsitellään Raamatun kertomusta toiminnallisella tavalla.

”Pyhäkoulusta säilyy ihania muistoja.”

Kirkkohetken jälkeen luvassa on askartelua, erilaista puuhaa ja vapaata leikkiä. Lisäksi lapset saavat pyhäkoulutaulun, johon saa laittaa tarran aina kun saapuu paikalle. Kerran kuussa lapset saavat värikkään ja rikassisältöisen Lastenmaa-lehden ja kymmenvuotiaille tarjotaan ikioma Raamattu.

Kokemukset muistetaan

Laajalammen vierailulla ohjaajat kertovat, kuinka pyhäkoulu on vaikuttanut ihmisten elämään. Useiden vuosien jälkeen voi mieleen pulpahtaa laulu tai rukous pyhäkoulusta ja se lohduttaa elämäntilanteissa. Pyhäkoulusta säilyy ihania muistoja ja ajatus, että maailmassa on jotain meitä suurempaa, joka välittää ja rakastaa, täysin riippumatta siitä, millaisia itse olemme. 

Pyhäkoulu tarjoaa lapsille paikan, jossa asioista saa keskustella turvallisesti. Kukaan ei ole tuomitsemassa, kaikkea voi kysellä avoimesti. Pyhäkoulu mahdollistaa kohtaamista, jossa mukana on myös Jumala. Lapsi saa olla lapsi ja aikuinen Jumalan sanansaattaja.

Riitta Marttinen toteaa, että pyhäkoulu on ollut ohjaajallekin henkireikä. Paikka, jossa itse saa levätä, sillä Jumala tekee työn. Pyhäkouluhartauksia tehdessä on myös saanut perehtyä oppia Raamattua. Marttinen suosittelee kaikkia kiinnostuneita ryhtymään vapaaehtoisiksi, sillä lisäkäsiä tarvitaan aina. 

varhaiskasvatus luonnossa

Infoa lastenkirkoista ja pyhäkouluista

  • Lastenkirkkoja on sunnuntaisin Laajalammen seurakuntakodilla (Kaituentie 27) klo 12 ja Tupalassa seurakunnan kerhohuoneella (Mäkituvantie 2F26) klo 10.
  • Lisäksi pyhäkouluhetkiä on Lähismessussa sekä Messi-yhteisön tapahtumissa: Messi-messussa ja Messi-kesteillä, jotka järjestetään kerran kuussa Lähemäellä.
  • Lastenkirkot ovat tarkoitettu 3–10-vuotiaille ja ne kestävät tunnin.
  • Lastenkirkon ohjelmaan kuuluu hartaus, välipalaa, leikkimistä ja joskus askartelua tai muuta järjestettyä ohjelmaa. Myös aikuiset ovat tervetulleita lastenkirkkoon, jos esimerkiksi pieni lapsi jännittää uutta paikkaa. Vanhemmatkin lapset ovat tervetulleita pyhäkouluun toimimaan apuopettajina pienemmille.
  • Jos kiinnostaa ryhtyä vapaaehtoiseksi pyhäkouluohjaajaksi, vastaava lastenohjaaja Marjo Therman ottaa ilmoittautumisia vastaan.