Tappavan kaunis Judit

Milloin väkivalta on oikeutettua? Marjukka Tikkaa jäi askarruttamaan tämä kysymys luettuaan Vanhan testamentin apokryfeihin kuuluvan Juditin kirjan.

Juutalainen nainen Judit viekoittelee ja surmaa mahtavan vihollisen sotapäällikön Holoferneen ja pelastaa oman kansana tuholta. Käännekohta on varsin brutaali. Judit juottaa viettelemänsä humalaan ja leikkaa irti hänen päänsä. Kun päällikön teltasta löytyy päätön ruumis, vihollinen joutuu kauhun valtaa ja hylkää sotaleirinsä.

”Voihan Juditin kertomusta ajatella vaikkapa talvisodan taustaa vasten. Olisiko kertomuksen väkivalta ymmärrettävää, jos Juditin ja Israelin taistelua ajattelisi suomalaisesta vinkkelistä? Jos vaikka neuvokas suomalainen naisvakoilija olisi tehnyt viekkaudella ja keinoja kaihtamatta jonkinlaisen uroteon, josta koko kansa olisi hyötynyt?”

”Siltikin on hämmentävää, että Judit toimii omien sanojensakin mukaan ikään kuin Jumalan työkaluna. Kertomus saa minut ajattelemaan laajemminkin Jumalan nimessä tehtävää väkivaltaa, jossa joitakin ihmisryhmiä saatetaan alistaa uskonnollisin motiiveihin. Miten sekä fyysistä että hengellistä väkivaltaa voisi koskaan perustella siten, että se on Jumalan tahto?”

Tikka näki kertomuksessa myös yhtymäkohtia metoo -keskusteluun, mutta ihmisten tikun nokan nostamisesta hän ei innostu.

'”Siinäkin tapauksessa sinänsä oikeutetulta tuntuva tuomitseminen tuntuu armottomalta.”

Positiivista kertomuksessa Marjukan mielestä oli se, että sankari on nainen. ”Kun miehinen rohkeus pettää, rohkea nainen astuu esiin ja pelasti kansansa. Voitonkulkue olikin miehisen triumfin sijaan naisten ja lasten juhla.”

Juditin kirjaa käsitellään syksyn aikana Seurakuntakeskuksessa ke 13.10. bibliodraaman keinoin ja Ke 20.10. ravintola Holvissa musiikkia otsikolla ”Tappavan kaunis Judit”.

Mikko Miettinen,
Anttolan aluekappalainen