Tajusin, etten pärjää vain suorittamalla puhumista
Tajusin, etten pärjää vain suorittamalla puhumista
Nykyään Sanna toimii kokemusasiantuntijana Virike ry:ssä ja on mukana Apua Ajoissa! -hankkeessa.

”Tajusin, etten pärjää vain suorittamalla puhumista, vaan asiat on käsiteltävä kunnolla”

Sanna Puusaari ei pelkää kertoa asioista, joista moni vaikenee leimaamisen pelossa. Edes työnantajan suhtautuminen ei pelota.

”Lopulta laitoin äidilleni viestin: en jaksa enää elää. Tapan itseni.”

Sannan tarinassa vaikeat lapsuuden ja nuoruuden kokemukset saivat mielen piilottamaan vuosiksi tapahtumia, jotka nousivat esiin vasta, kun Sanna oli valmis vastaanottamaan ne. Jo lapsuudessa alkanut isän tekemä henkinen, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta oli arkea, jota ei edes osannut pitää epänormaalina.

Aikuisopinnoissa tapahtunut kiusaaminen ja jälleen kohdattu seksuaalinen väkivalta oli viimeinen niitti, jolloin Sanna päätyi yrittämään itsemurhaa. Tästä alkoi tie, jolla Sanna sai mahdollisuuden käydä läpi elämänsä kokemuksia ensimmäisen kerran – ja lopulta myös rukoilemaan Jumalalta voimaa antaakseen isän teot anteeksi.

”Tiedän muutamia ihmisiä, jotka eivät ole uskaltaneet aloittaa puhumista ja kantavat taakkaansa edelleen mukanaan. Se näkyy silmistä.”

Paranemisprosessissa Sanna pitää tärkeimpänä puhumista. Ennen hoitoon pääsyä hän ei ollut keskustellut asioistaan kenenkään kanssa, eikä raskaan taakan kanssa elämistä ollut ymmärtänyt, ennen kuin sen sai pois hartioilta.

Tästä huolimatta puhuminen oli kuitenkin vuosia eräänlaista suorittamista ja ymmärrys siitä, ettei se riittänyt paranemiseen, kypsyi vasta vuosia hoidon aloittamisen jälkeen. Nykyään Sanna tunnistaa ympärillään ihmiset, jotka eivät uskalla puhua ja kantavat raskaita asioita mukanaan.

”Päätin, että asiasta puhuminen on tärkeää.” Sannan mielestä suomalainen puhumattomuuden kulttuuri on iso osatekijä siihen, miksi ihmiset patoavat asioita sisäänsä. Vaikka vuosien varrella kulttuuri on muuttunut, ei se ole edelleenkään muuttunut tarpeeksi. Läheistä ei uskalleta aina kohdata, koska voidaan pelätä vastareaktiota. Samalla ihminen voi ajatella, että ”Eikö kukaan välitä minusta?”. Sannan mukaan tunnustelun voi aloittaa vain kysymällä ”Näen, ettei kaikki ole hyvin, haluaisitko jakaa ajatuksiasi?”.

Julkisena esimerkkinä muille

Sanna itse haluaa näyttää esimerkkiä ja puhua myös julkisesti omasta mielenterveydestään. Hän on päättänyt, että asiasta ääneen puhuminen on tärkeää ja kertoo sen olevan hänen tapansa jättää jälkensä maailmaan. Tästä syystä monet puolitutut ovat lakanneet tervehtimästä Sannaa, mutta hän kokee ihmisten suhtautumisen kertovan kuitenkin enemmän heistä itsestään.

Nykyään Sanna toimii kokemusasiantuntijana Virike ry:ssä ja on mukana itsemurhien ehkäisyyn liittyvässä Apua Ajoissa! -hankkeessa. Apua Ajoissa! -hankkeessa tarkoituksena on kehittää itsemurhavaarassa olevien, itsemurhaa yrittäneiden tai itsemurhan tehneiden läheisten palveluja sekä vaikuttaa Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueen väestön sekä ammattilaisten asenteisiin sekä tukea yhteistä vastuuta.

Hankkeen pääviestin ”aavista, puutu ja uskalla auttaa" taustalla on ajatus siitä, että itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottaminen on kaikkia koskeva kansalaistaito.