Mitkä ihmeen apokryfit?
Mitkä ihmeen apokryfit?

Mitkä ihmeen apokryfit?

Vanhan testamentin apokryfikirjoina tunnetaan luterilaisessa perinteessä kymmenkunta kirjaa. Sana apokryfi viittaa kätkettyyn, mutta mistään salatieteestä ei kuitenkaan ole kyse.

Apokryfikirjat ovat syntyneet viimeisinä vuosisatoina ennen ajanlaskumme alkua. Luterilaisessa perinteessä on seurattu Lutherin näkemystä, jonka mukaan kirjat ovat hyvät ja hyödylliset lukea, mutta eivät kuitenkaan muiden Raamatun kirjojen veroisia.

Nykyään teosten tuntemus on vähentynyt. Tämä voi synnyttää joko uteliaisuutta tai vieroksuntaa näitä kirjoja kohtaan, koska sisältöä ei tunneta. Esimerkiksi Aleksis Kiven Nummisuutarit on eräänlainen parodia Tobitin kirjasta ja Lapatossu -elokuvia katselleena muistat hyvinkin Syyrakin nasevat sutkautukset. Yleissivistyksen vuoksi on tärkeää tuntea apokryfien sisältöä. Mielenkiintoista onkin pohtia, mitä nämä yli 2000 vuotta vanhat kirjoitukset sanovat tämän päivän ihmiselle.

"Myös ekumenian näkökulmasta apokryfikirjoihin perehtyminen on tärkeää”

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi vuonna 2007 uuden suomennoksen Vanhan testamentin apokryfikirjoista. Sittemmin niitä on otettu mukaan moniin raamattulaitoksiin, mm. vihkiraamattuihinkin.

Myös ekumenian näkökulmasta apokryfikirjoihin perehtyminen on tärkeää, koska suurimmalle osalle maailman kristittyjä kirjat ovat aina olleet luovuttamaton osa Raamattua.

Vuoden 2021 aikana Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa perehdytään Vanhan testamentin apokryfikirjoihin elämyksellisellä tavalla. Luennoinnin ohella lähestytään apokryfikirjojen aiheita mielenkiintoisissa ympäristössä draaman ja musiikin keinoin.

Tarjolla on ”matalan kynnyksen” toimintaa, johon on helppo tulla mukaan myös ilman aiempaa kokemusta seurakunnan tapahtumista.

Hanketta on syksystä 2019 valmistellut työryhmä, johon ovat kuuluneet emerituspiispa Voitto Huotari, rovasti Matti Wirilander, lehtori Eija Peura, kappalainen Mikko Miettinen, tiedottaja Veikko Hiiri ja hiippakuntadekaani Marko Marttila. Osa tilaisuuksista on tarkoitus striimata tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla.

Apokryfit auki syksyllä 2021

Tarjolla monipuolisia tapahtumia

  • su 12.9. klo 18 Mikkelin tuomiokirkossa (Apokryfit auki!). Johdatus Vanhan testamentin apokryfien maailmaan tiedon, kuvataiteen ja musiikin kautta. Dos. Marko Marttila, taiteilijapastori Taina Pietilä, viulu: Mikko Miettinen, urut: Matti-Veikko Kuusi.
  • ti 28.9. klo 18 Jalkaväkimuseossa sotahistoriaa Makkabilaiskirjoista: "Kun pieni pitää pintansa". Alustajina sotahistorian emeritusprofessori Martti Turtola ja dosentti Niko Huttunen.
  • ke 13.10. klo 17.30 Juditia bibliodraaman keinoin Seurakuntakeskuksessa, Riitta Kuusi ja Eija Peura.
  • ke 20.10. klo 19 Ravintola Holvissa ”Tappavan kaunis Judit” - Juditin kirjan tarina musiikilla kerrottuna, Jaska Pitkänen ja Tuuli Anikari.
  • pe 12.11. klo 18 viini-ilta Sirakin merkeissä Bistro Holvissa: kuinka Sirak opettaa kohtuullista elämäntapaa ja pidoissa käyttäytymistä; mikä on Sirakin vaikutus suomalaiseen kulttuurielämään. Vieraana Jaakko Heinimäki.
  • ke 24.11. klo 14 Viisauden kirjan pohjalta kysytään ”Mistä syntyy identiteetti?”. Alustajana historioitsija Teemu Keskisarja. Mikkelin kirjaston Mikkeli-salissa. Toteutus osana Mikkelin kesäyliopiston ikääntyvien yliopiston luentosarjaa.

Jatkoa seuraa alkuvuodesta 2022:

  • Monologeja Tobitin kirjasta. Minna Ruuttunen ja Ella Kähärä

Apokryfikirjojen synty ja sisällöt lyhyesti

  • TOBITIN KIRJA: n. 200 eKr., Syyriassa tai Egyptissä. Hyväntekeväisyys ja vanhempien kunnioitus.
  • JUDITIN KIRJA: noin 100 eKr. Palestiinassa. Jumala voi pelastaa ylivoimaiselta viholliselta.
  • SIRAKIN KIRJA: 200-180 eKr. Jerusalemissa. Kokemusperäistä elämänviisautta samalla tavoin kuin Sananlaskut.
  • VIISAUDEN KIRJA: Roomalaisaikana (30 eKr. – 40 jKr.) Egyptin Aleksandriassa. Teemana oikeamielisyys.
  • 1-2 MAKKABILAISKIRJAT: 130-100 eKr., Israelilaisten menestyksekäs vapaustaistelu syyrialaisista 160-140-luvuilla eKr.
  • BARUKIN KIRJA: 160-60 eKr., Lohdutusta ja pelastuksen lupauksen pakkosiirtolaisuudessa katuvalle kansalle.
  • JEREMIAN KIRJE: profeetta Jeremian nimiin laitettu. Osoitettu juutalaisille pakkosiirtolaisille Babyloniassa; hyökkää epäjumalia kohtaan.
  • TÄYDENNYKSET ESTERIN JA DANIELIN KIRJOIHIN: Danielin kirjaan tunnetuin on Kolmen miehen kiitosvirsi tulessa, vaikuttanut virsirunoilijoihin. Täydennetty Esterin kirja on saanut hengellisiä korostuksia, mm. enemmän rukouksia.

Erilaisia teemoja apokryfikirjoissa

  • KISSAT JA KOIRAT: Raamatun kirjoissa koirat yleensä ovat tavallisesti räksyttäviä rakkeja. Kissoja ei mainita lainkaan Vanhan ja Uuden testamentin kanonisissa kirjoissa. Apokryfikirjoissa sen sijaan koira ja kissakin esiintyy selvästi lemmikkinä. Tobitin pojalla Tobialla on lemmikkinä koira. ”Poika ja enkeli lähtivät matkaan, ja pojan koirakin lähti mukaan ja seurasi heitä.” (Tob. 6:2)
  • Kissat esiintyvät Jeremian kirjeessä: ”Niiden (epäjumalien patsaiden) kasvot ovat mustuneet savusta, ja niiden pään ja ruumiin yllä lentelee lepakkoja ja pääskysiä ja muita lintuja, ja kissatkin kiipeilevät niiden päällä” (Jer.k. 1:20-21).
  • VIININ NAUTTIMINEN: Sirakin kirjassa annetaan runsaasti ohjeita juhlissa käyttäytymiseen. Kirja korostaa kohtuullisuutta ja kultaisen keskitien kulkemista. Nämä ohjeet ovat Suomessakin olleet vanhan kansan suosiossa.
    ”Viini on ihmiselle kuin elämä itse, jos hän juo sitä kohtuullisesti. … Viini keventää mielen, se tuo sydämeen riemun. Jos viiniä juo liikaa, se kiihottaa juopottelijan tyhmyrin tekoihin, vie voimat, ja hän kolhii itsensä verille.” (Sir. 31:27-30)
  • VIETTELYN TAITO: Naisen taito käyttää viehätysvoimaansa tulee oivallisesti esille Juditin kirjassa, jossa Judit onnistuu estämään sotapäällikön Holoferneen suunnitelmat israelilaisten tuhoamiseksi. ”Judit peseytyi ja voiteli itsensä tuoksuöljyä. Kampasi hiuksensa ja sitoi ne otsanauhoilla, puki ylleen juhlapuvun. Hän kaunistautui vielä nilkka- ja rannerenkailla, sormuksilla, korvarenkailla ja muilla koruillaan, jotta pystyisi hurmaamaan jokaisen miehen.” (Jud. 10:3-4)

Apokryfien henkilögalleriaa

  • SIRAK: Jerusalemissa vuosina 200-180 eKr. vaikuttanut viisaudenopettaja. Tunnetaan myös nimellä Ben Sira, yhdistää viisausopetuksen ja Israelin kansan historian. Suomessa toimii Jeesus Syyrakin ritarikunta, jonka syntyyn on vaikuttanut Sirakin kirja.
  • TOBIT: Esiintyy esimerkillisen hurskaana miehenä. Tärkeää oli almujen antaminen ja vähäosaisten auttaminen. Vaimo Hanna ja poika Tobia, jonka jännittävää retkeä vieraille maille kirjassa seurataan.
  • JUDIT: Hurskas, kaunis ja rohkea juutalaisnainen. Jumalan avulla pelastaa kansansa assyrialaisen sotapäällikön Holoferneen joukoilta. Voidaan ymmärtää symbolisena hahmona, joka edustaa juutalaista kansaa ja sen jäseniä.
  • JUUDAS MAKKABILAINEN: Merkkihenkilö makkabilaisten suvussa. Johti onnistunutta kapinaa syyrialaisia miehittäjiä vastaan ja valtasi takaisin Jerusalemin temppelin vuonna 165 eKr. Tämän muistoksi vietetään hanukka-juhlaa. G.F. Händel on säveltänyt oratorion Juudas Makkabilaisesta.

Älä sitten rötväile!

Luin muutaman otteen Sirakin kirjasta ja tekstit saivat minut hihittelemään hiljaa itsekseni. Nehän ovat kuin suoraan tämän päivän personal trainereiden tai tapakouluttajien käsikirjasta: Syö itsesi vain 80-prosenttisesti täyteen, älä lotraa alkoholin kanssa ja muista kohtelias käytös, kun olet vieraana juhlissa.

Apokryfikirjailijat muotoilivat ajatuksensa vähän runsassanaisemmin, mutta ydinajatus on edelleen sama. Elämä on hyvää, jos kaikkea on kohtuullisesti. Sen kun muistaisi omassakin arjessaan.

Siirakilla on ollut paljon asiaa. Vanhan liiton management by perkele -johtajat ilahtunevat perehtyessään ohjeisiin, joiden avulla voi olla herra talossaan. Keppi on aasin palkka ja työnteko orjan. Vasta lepopäivänä saa vähän rötväillä.

Kirsti Vuorela, toimittaja