Moision hengessä
Moision hengessä

”Moision hengessä” – näkökulmaa korona-arkeen nuorisopsykiatrian osastolla

Osoitteesta Moisiontie 9, löytyy jyhkeä jugend-rakennus. Sen pääovelta katsottaessa aukeaa hieno ja rauhallinen maisema. Maisemaan kuuluu peltoa, puita ja vettä.

Tänään ilmassa on vahva lupaus keväästä; kirkkaan sininen taivas sekä västäräkki hyppelehtimässä hieman vihertävällä pihamaalla. Perisuomalainen maisema ja tunnelma, jossa sielut saavat levätä. Rakennuksen ovesta sisään katsottaessa värit ovat rauhallisemmat mutta tunnelma yhtä seesteinen. Olen tullut työpaikalleni Moision sairaalaan. Ei hassumpaa, ajattelen avatessani oven.

Asenne psykiatriaan on muuttunut

Moision sairaala on perustettu vuonna 1927 ja sillä on takanaan pitkä ja monivaiheinen historia psykiatrisessa hoidossa. Alun perin alueelle tultiin jyhkeän Moision portin läpi. Sen kivinen kaari oli paikoillaan vielä 1950-luvulla ja surullisella tavalla se alkujaan symboloi alueen eristäytymistä muusta maailmasta.

Toimintansa alussa Moisio muodosti melko omavaraisen ja poikkeuksellisen pienoisyhdyskunnan. Nyttemmin porttia ei enää ole. Portin murentumisen myötä on onneksi muuttunut myös ajan ja yhteiskunnan asenne psykiatriseen hoitoon. Parhaimmillaan sairaalassa on ollut jopa 600 potilaspaikkaa, nyttemmin avohoidon lisäännyttyä paikkoja on noin 60, joista nuorisopsykiatrian osastolla on 8.

Aikalisä elämään

Koronan myötä nuorten hyvinvointi (pahoinvointi) lisääntyi. Etäkoulussa ne, jotka tarvitsivat erityistä tukea, ajautuivat sivuraiteelle ja katosivat. Osa heistä katosi jopa perheiden ja yhteiskunnan näköpiiristä. Toisille on löytynyt apua Moision nuorisopsykiatrian osastolta. Pitkäaikaisen hoitajan mukaan iso osa nuorista jäisi tulematta osastolle, jos koulunkäyntiä olisi mahdollista suunnitella yksilöllisempiä tarpeita vastaavaksi. Koulun edellyttämä itseohjautuvuus on monelle nuorelle kohtuuton vaatimus.

”Osa nuorista katosi jopa perheiden näköpiiristä.”

Akuutti nuorisopsykiatrian osasto on ympärivuorokautinen ja suljettu. Osastolla tutkitaan ja hoidetaan 13–17-vuotiaita nuoria. Elämään otetaan tarvittava aikalisä niin nuoren itsensä kuin perheidenkin näkökulmasta. Koulunkäynti jatkuu joko omassa tai sairaalakoulussa. Nuoren yksilöllistä hoitosuunnitelmaa pohditaan ”moision hengessä”. Lääkäreiden, psykologien ja muiden ammattilaisten lisäksi nuorella on kaksi nimettyä omahoitajaa ja perheille on varattu oma perhetyöntekijä.

Arvot kohdallaan

Pandemia on aiheuttanut sen, että osastolla ja kotona eletään päivä kerrallaan. Ohjeiden nopeat vaihtelut sekä uudet työvälineet on koettu sekä kuormittavana että vaihtelua tuovana. Voimavarana koetaan osaavat ja moniammatilliset työkaverit, työnohjaus sekä huumori. Hoitajien kanssa jutellessa käy ilmi, että nuoret ovat aikuisia huomattavasti joustavampia. Mutta ikävintä lienee nyt ollut perheenjäsenten vierailukiellot osastolla, mikä saattaa heijastua myös hoitajien arkeen. Toisaalta ryhmätoimintojen ollessa tauolla omahoitajien kanssa on voinut viettää enemmän ja yksilöllisempää aikaa. Samoin palaverit videopuheluiden avulla on säästänyt aikaa tärkeimmälle, hyvinvoinnin edistämiselle.

10 vuotta nuorisopsykiatrialla työskennellyt hoitaja kokee työnsä edelleen mielenkiintoisena ja se tuo iloa. Vapaa-aikakin on lisääntynyt, kotoilu sekä perhe on noussut uuteen arvoon. Aiempia harrastuksia ja menoja on joutunut pakon edessä puntaroimaan uusiksi, eikä sitä ole koettu lainkaan huonona asiana.

Muutto uuteen taloon

”Moision henki” kannattaa ja kannattelee niin työn tekijöitä kuin tuen tarpeessa oleva. Se tarkoittaa perhepiirimäisyyttä, ystävällisyyttä, välittömyyttä. Toivottavaa on, että ”-moision henki” pakataan ensimmäiseksi mukaan rakenteilla olevaan uuteen Mielentaloon.

Sari Reinikainen
sairaalapastori

moisio 1 moisio 2 moisio 4 moisio 3