Hengellinen elämä

Pääsiäisen sanoma koskettaa aina uudelleen

Pääsiäiseen valmistaudutaan 40 päivän mittaisella paastonajalla, joka päättyy ylösnousemuksen iloon. Alkujaan pääsiäisen suomenkielinen nimi on viitannut paaston päättymiseen.

Aluekappalainen Ruut Hanhikorpi kokee pääsiäisen tunnelman hyvin koskettavana. Pääsiäinen on kirkkovuoden kohokohta, jolloin juhlitaan Kristuksen ylösnousemista kuolleista. Kristuksen ylösnouseminen on kristinuskon ydinkohta.

Pääsiäistä edeltää hiljainen viikko, joka alkaa palmusunnuntaista.

– Hiljaisella viikolla muistellaan kärsimyshistoriaa. Sen viettämiseen kuuluvat ahtisaarnat, kiirastorstai, pitkäperjantai ja hiljainen lauantai. Hiljainen viikko päättyy pääsiäissunnuntaihin.
Pääsiäisajan jumalanpalveluksista ehdottomasti suosituin on kiirastorstai, jolloin jumalanpalveluksen keskiössä on ehtoollisen asettaminen.

– Toinen puhutteleva pyhä on pitkäperjantai, jolloin muistellaan Jeesuksen ristinkuolemaa. Alttari on puettu mustaan eivätkä urut soi, Ruut Hanhikorpi sanoo.

Etenkin pitkäperjantai tuntuu ikään kuin normaalia pidemmiltä. Aika mataa.

Hanhikorpi on ollut pappina viisi vuotta ja aloittanut Suomenniemen aluekappalaisena tämän vuoden alussa. Uravalinnastaan Hanhikorpi kertoo, että hän kiinnostui jo kouluaikoina uskonnosta ja historiasta. Yhtenä syynä kiinnostuksen heräämiseen oli hyvä uskonnonopettaja. Hänen innoittamanaan Hanhikorpi hakeutui Itä-Suomen Yliopistoon opiskelemaan teologiaa.

– Suomenniemen alueseurakunta on päävastuualuettani, mutta papistomme tekee joustavasti toimituksia eri puolilla Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaa. Lisäksi Hanhikorpi on lähetystyöstä vastaava teologi.
Viime pääsiäistä hän vietti perheensä kanssa. Tänä pääsiäisenä hän on toimittamassa pääsiäisen jumalanpalveluksia Suomenniemellä.

– Pääsiäisen yömessut ovat hyvin tunnelmallisia ja koskettavia. Ne johdattavat ajatukset ylösnousemuksen iloon.

aluekappalainen Ruut Hanhikorpi


Pääsiäistä edeltää neljänkymmenen päivän pituinen paaston aika, joka kestää tuhkakeskiviikosta aina pääsiäiseen asti.

– Paasto valmistaa pääsiäiseen. Perinteisesti kristillisessä paastossa on pidättäydytty lihasta, tietyistä ruuista tai joistakin etuoikeuksista. Nykyään monet saattavat paaston aikana luopua kahvin juonnista tai rajoittaa sosiaalisen median käyttöä. Keskeisintä paastossa ei kuitenkaan ole sen ulkonaiset puitteet, vaan tärkeintä on raivata tilaa rukoilemiselle, Raamatun lukemiselle, messussa käymiselle ja hiljentymiselle. Paastoaika onkin oivallinen mahdollisuus hengelliseen itsetutkiskeluun.

Suomessa pääsiäisen viettoon liittyy monenlaisia perinteitä, joista varmasti keskeisimpiä ovat virpominen, pääsiäiskokot, suklaamunat ja muut pääsiäisherkut, kuten mämmi ja pasha. Monilla paikkakunnilla järjestetään myös pääsiäisvaelluksia. Hanhikorpi on joskus osallistunut itsekin pääsiäisvaelluksen toteuttamiseen Kansan Raamattuseuran kurssikeskuksessa Vivamossa.

– Vanhat, tutut perinteet kannattelevat pääsiäisen viettoa. Hanhikorpi muistaa virpomisen myös omasta lapsuudestaan.

– Kävimme virpomassa kaikissa tien varren taloissa ja saimme korin täydeltä suklaata ja muita pääsiäisherkkuja. Ehkä myös omasta lapsestani tulee innokas virpoja, kunhan hän vähän vielä kasvaa.


– Oman perheeni pääsiäisen ruokaperinteisiin kuuluvat tietenkin suklaamunat ja erilaiset pääsiäisruuat. Mämmi on parasta vaniljakastikkeen kanssa, hän hymyilee.

Teksti ja kuva: Sofia Flygare