Kirkolliskokous
Kirkolliskokous

Kirkolliskokous luotasi mennyttä ja tähyili tulevaan

Marraskuun kirkolliskokousviikkoa 2.-5.11. vietettiin elokuun kokousviikon tapaan tiukkojen koronarajoitusten merkeissä. Turvallisuutta oli pyritty entisestäänkin parantamaan sallimalla edustajille mahdollisuus seurata kokouksen keskusteluosioita myös kokoussalin ulkopuolella. Äänestykset kuulutettiin ajoissa, jotta edustajat ehtivät saliin painamaan äänestysnappia.

Viikon aikana käsiteltiin iso määrä asioita ja niistä tehtyjä lausuntoja ja mietintöjä. Puheenvuoroja käytettiin runsaasti ja mielipiteitä ilmaistiin rohkeasti. Kaksi isointa ja paljon puheenvuoroja kirvoittanutta asiakokonaisuutta olivat kirkon nelivuotiskertomus ja kirkon uusi strategia.

Laajasti ja monipuolisesti laadittu tutkimusjulkaisu, kirkon nelivuotiskertomus vuosilta 2016-2019 ”Uskonto arjessa ja juhlassa” kertoo suomalaisten suhteesta uskontoon. Tutkimuksen mukaan kirkko ja sen esillä pitämä kristillinen sanoma ei tavoita nuoria sukupolvia eikä varsinkaan nuoria naisia entiseen malliin. Tästä kannettiin laajasti huolta ja pohdittiin keinoja kehityssuunnan muuttamiseksi.

Toinen iso asiakokonaisuus oli kirkon uunituore strategia ”Ovet auki”, joka hahmottelee kirkon tulevaisuutta vuoteen 2026 asti. Ovia halutaan avata monin eri tavoin: ulospäin, kirkkoon ja kasvuun, kaikille, yhteiselle työlle ja kumppanuuksille, uusille mahdollisuuksille ja tulevaisuuteen. Minua strategiassa viehätti erityisesti seuraava: ”Tässä ajassa ovien auki pitäminen on erityisen tärkeää. Kirkon tehtävä ei ole ainoastaan avata ovia tässä maailmassa vaan avata ovi Kristuksen kautta taivaaseen. Siihen vaaditaan rohkeutta, näkyä, tahtoa ja yhteistä sitoutumista.”

Kirkolliskokouksessa työskennellään istuntosalityöskentelyn lisäksi valiokunnissa sekä kokousviikon aikana että kokousviikkojen välissä. Varsinaisia valiokuntia on 7. Minä kuulun perustevaliokuntaan, joka valmistelee kirkon uskoa ja oppia, kirkon työn perusteita, kirkon ja valtion suhteita muihin kirkkoihin ja uskontokuntiin ja niihin liittyvät kysymykset. Koen työn siinä vaativaksi ja samalla mielenkiintoiseksi ja antoisaksi.

Kirkolliskokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa arkiviikon pituisen jakson Turun kristillisellä opistolla. Me edustajat koemme olevamme ikään kuin leirillä, jossa päivät ovat tiiviit ja pitkät ja jossa huolto toimii upeasti ja ruoka on erinomaista. Ulkoiset puitteet luovat siis hyvät edellytykset päätösten tekemiselle.

Eeva-Riitta Hahtola

  • Kirkkovaltuutettuna ja kirkkoneuvoston jäsenenä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa n. 30 vuotta.
  • Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja.
  • Hiippakuntavaltuuston jäsenenä 8 vuotta.
  • Kirkolliskokousedustajana vuodesta 2016. Ensimmäisellä kaudella yleisvaliokunnan jäsen, nyt perustevaliokunnan.
  • Työura opettajana ja rehtorina.
  • Perheeseen kuuluvat aviomiehen lisäksi kaksi aikuista lasta ja heidän perheensä.