Missiot ja saneeraukset työllistivät Mikkelin kirkkoherroja
Missiot ja saneeraukset työllistivät Mikkelin kirkkoherroja
Tuomiorovastit Jyrki Järnefelt (vas.), Armas Aarnio ja Voitto Huotari. Kuva 1980-luvulta vanhasta keskusseurakuntatalosta.

Missiot ja saneeraukset työllistivät Mikkelin kirkkoherroja

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalla on ollut vuodesta 1909 yhdeksän kirkkoherraa.

Hengellisesti vahvimpia mielestäni olivat neljän viime vuosikymmenen tuomiorovasteista Seppo Löytty ja Juha Palm. Johtajana suvereeni oli Voitto Huotari.

Pitkäaikaisin kirkkoherra oli Armas Aarnio, jonka virkakausi kesti peräti 40 vuotta eli 1928-68. Jaksoon mahtuu kaupunkiseurakunnan muuttuminen tuomiokirkkoseurakunnaksi sodan jälkeen 1940-luvulla. Hän oli arvokas ja hienostunut herrasmies ja asui eläkepäivillään vaimonsa kanssa kauniissa kodissa tyylihuonekalujen keskellä.

Kirkkoherranvirastossa oli tiukka järjestys. Jopa kynien piti olla pöydällä ojennuksessa. Palavereissa oli vauhtia. Kerran muuan luottamushenkilö kysyi jonkin rakennushankkeen vaihetta. –Se asia käsiteltiin jo kuusi pykälää sitten, Aarnio täräytti.

Mikkelin tuomiokirkon suurin peruskorjaus tehtiin Aarnion aikana 1950-luvulla, kun rakennus muokattiin tuomiokirkoksi lasimaalauksineen ja uusine sakasteineen. Aarnio torui arkkitehti Martti Välikangasta kiroilusta töiden aikana. –Ei yhtään kirkkoa ole rakennettu kiroilematta, Välikangas pamautti vastaan.

missiot ja saneeraukset 3

Simo S. Salo puhui Juha Palmin lähtöjuhlassa elokuussa 2020.

Jatkosodan aikana Saksan yhteysupseeri, kenraali Waldemar Erfurth asui mm. Aarnioiden pappilassa Savilahdenkadulla. Muistelmissaan Erfurth kiittelee lämmöllä Aarnioita.

Jyrki Järnefeltin lyhyelle kaudelle (1968-73) mahtui Riuttalan leirikeskuksen rakentaminen. Järnefelt oli raittiuden kannalla. Harjannostajaisissa ei tarjottu hernekeiton kanssa olutta. Virsikirjan työmiehet sentään saivat lahjaksi.

Seurakuntia haluttiin avata ulospäin 1970-luvulla. Näkyvimpiä olivat yhteydenottokampanjat koteihin. Tuomiorovastiksi valittiin Ylöjärven kirkkoherra, teologian tohtori Seppo Löytty (1974-82). Mikkelissä perustettiin seurakuntalehti 1976 ja uusia seurakuntataloja avattiin tavoittamaan ihmisiä. Hienoin on 1980 valmistunut Lähemäen seurakuntatalo saleineen ja harrastustiloineen. Lähemäellä pidettiin sanan ja rukouksen iltoja karismaattisen liikkeen tyyliin. Löytyn karismaattista linjaa vastustettiin perinteisten herätysliikkeiden taholta. Lopulta hän yllättäen erosi virastaan.

Teologian tohtori ja valtiotieteen kandidaatti Voitto Huotari (1983-93) tuli Mikkeliin Kymen kirkkoherran virasta. Hän aloitti virkansa näyttävästi. Mikkeliläisiltä järjestöiltä kysyttiin aiheita seurakuntailtoihin. Syntyi NÄISTÄ ON PUHUTTAVA niminen kuuden illan sarja, joka veti tuomiokirkon joka kerta täyteen.

missiot ja saneeraukset 2

Juha Palmin eläköitymistä juhlivat 2020 sekä lapsenlapset että emerituspiispa Voitto Huotari.

Mikkeliläiset kävivät ahkerasti jumalanpalveluksessa. Järjestettiin myös Missio Mikkeli. Toimitilojakin kohennettiin. Kun rahatilanne oli hyvä veronkorotuksen jäljiltä, tuomiokirkko peruskorjattiin. Voitto Huotari johti myös seurakunnan kaikkien aikojen suurimman hankkeen eli 8 miljoonan euron seurakuntakeskuksen saneerauksen 1989-90. Piispaksi hänet valittiin 1993.

Teologian lisensiaatti Simo S. Salo (1993-2010) tuli tuomiorovastiksi Mikkelin hiippakunnan pääsihteerin virasta. Diakoniaan panostettiin ja yhteisvastuukeräystä kehitettiin. Myös Kyllä Elämälle -missio, Lähetysjuhlat ja Sanan Suvipäivät virkistivät seurakuntaelämää. Harjun kappeli ehostui Juha Leiviskän piirustusten ansiosta. Susiniemen leirikeskus näki päivänvalon 2004.

Suuri mullistus oli seurakuntayhtymän perustaminen maaseurakunnan ja Anttolan kanssa 2001. Liitosneuvottelut kävi taidokkaasti vs. kirkkoherra Eeva-Leena Kokko. Yhtymässä seurakuntalehti laajeni yhdeksään numeroon vuodessa. Tiedottaja nostettiin johtoryhmään.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva tuomiokirkkoseurakunnan tiedottaja ja seurakuntalehden päätoimittaja

missiot ja saneeraukset 4

Simo S. Salo tuntemattoman papin kanssa seurakuntakeskuksessa joskus 1980-luvulla.