Uusin lehti

  • Nyt on aika asettautua seurakuntavaaliehdokkaaksi!

    Meneillään on seurakuntavaalien ehdokasasettelu. Jos sinulla on kipinä ja kutina seurakunnan päätöksentekoon, niin älä jää miettimään. Voit vaikka olla yhteydessä nykyisiin luottamushenkilöihin ja kysyä neuvoa, miten edetä. Ehdokaslistoja perustavat valitsijayhdistykset, joiden taustalla voi olla herätysliike, poliittinen puolue, teema tai ajatusmaailma.

    Voit myös perustaa oman valitsijayhdistyksen, jos et löydä sopivaa. Siihen tarvitaan vähintään 10 seurakunnassa äänioikeutettua jäsentä. Ehdokkaaksi voit asettua, jos olet konfirmoitu seurakunnan jäsen ja olet täyttänyt 18 vuotta viimeistään 20.11.2022. Olet myös seurakunnan jäsen viimeistään 15.9.2022.

    Sinun on annettava kirjallinen suostumuksesi ehdokkaaksi asettumisesta, et ole vajaavaltainen ja olet kristillisestä vakaumuksestasi tunnettu. Viimeisin tarkoittaa, että kuuluu kirkkoon ja on sitoutunut rakentamaan yhteisön tulevaisuutta. Käytännössä vakaumusta ei tutkita. Kristillinen vakaumus ilmenee kullakin ihmisellä omalla tavallaan. Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä, eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokasasettelu päättyy 15.9. Hyvät ohjeet löytyy sivuilta Seurakuntavaalit.fi.

    Toivon kovasti, että käyt vaikuttamassa omalla äänelläsi, mihin suuntaan haluat seurakunnan liikkuvan. Äänestykseen on vielä aikaa. Ennakkoäänestys on 8.–12.11. monessa eri äänestyspisteessä. Varsinainen vaalipäivä on 20.11. tuomiokirkossa. Äänestää voit, jos olet täyttänyt 16 vuotta viimeistään 20.11.2022. Rippikoulua ja konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, jäsenyys riittää.

    Teksti: Arja Huuskonen
    Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra

  • Pääsiäinen – uskon, toivon ja rakkauden aikaa

    Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan on valmistunut uusi strategia vuoteen 2026. Sen mukaan seurakuntamme on kaikille avoin armon yhteisö. Tehtävämme on kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Seurakuntana keskitymme olennaiseen, olemme suvaitsevaisia, näymme ja kuulumme, teemme yhteistyötä ja kehitymme katsomalla rohkeasti eteenpäin.

    Arvomme ovat usko, toivo ja rakkaus.

    Erityisesti näin kristikunnan suurimman juhlan, pääsiäisen, aikaan elämme uskon, toivon ja rakkauden aikaa. Kristittyinä saamme uskoa, toivo ja rakastaa. Koko maailma on ollut Ukrainan sodan takia hämmennyksissä. Kristitty ortodoksinen kansa on taistellut toista kristittyä ortodoksista kansaa vastaan.

    Kristittyinä saamme uskoa, että kaikkivaltias Jumala haluaa hyvyyden voittavan. Hän itse on hyvyyden voima. Vietämme pääsiäistä siksi, että Kristus oli ainoa ihminen, joka ei tehnyt syntiä.

    Kuoleman surun jälkeen koitti ylösnousemuksen ilo. Syntyi usko elävään Jumalan poikaan. Kristinusko sai alkunsa. Yhä tänään ja tulevaisuudessa uskomme, toivomme ja rakastamme. Usko on aina toivon, rakkauden ja rauhan puolella.

    Arja Huuskonen
    Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti

    Julkaistu: Polku 2/2022

  • Pääsiäisenä ortodoksikristityt käyvät kirkossa ja nauttivat herkkuja

    Saimaan ortodoksisen seurakunnan pappi isä Mikko Mentu odottaa innolla pääsiäistä. Sitä edeltävänä paaston aikana hän toimittaa paljon jumalanpalveluksia ja samalla valmistautuu pääsiäisyön palvelukseen, Kristuksen ylösnousemuksen juhlaan.

    Ensin paastotaan ja rukoillaan – sitten juhlitaan Ortodoksikristitylle paastonaika on hiljaista valmistautumista pääsiäiseen. Isä Mikko Mentulle pääsiäistä edeltävä paastonaika on kuin pitkä matka, joka vie askel askeleelta kohti pääsiäistä. Tärkeä osa paastoaikaa on pääsiäistä edeltävän suuren viikon eli hiljaisen viikon tiivis palvelusrytmi.

    – Siinä pikkuhiljaa askel askeleelta opitaan ja kasvetaan ymmärtämään tuon juhlan merkitystä. Pääsiäisyö on kaiken huipentuma, toteaa isä Mikko Mentu. Pääsiäinen on ortodokseille iloinen juhla, jota vietetään seurakunnan kanssa ja perheen parissa. Ortodoksisen pääsiäisen kohokohta on pääsiäislauantain ja pääsiäissunnuntain välisen yön jumalanpalvelus. Siihen päättyy myös paastonaika.

    Pääsiäisyön jumalanpalveluksen jälkeen varhain sunnuntaiaamuna mennään juhla-aterialle. Isä Mikko Mentun perheessä se tarkoittaa brunssia, jota varten hän itse valmistaa lammaspaistin. Reseptin hän on saanut omalta rippi-isältään.

    Suuren viikon perjantai-iltana Mentu marinoi lammaspaistin. Lauantai-iltana hän laittaa paistin uuniin ja lähtee kohti kirkkoa. Siitä alkaa koko yön kestävä juhla, joka jatkuu pitkälle pääsiäispäivään saakka. Pääsiäinen onkin ortodoksikristityille kirkkovuoden tärkein juhla.

    – Pääsiäinen on minulle ja meille ortodokseille juhlien juhla. Sitä ei oikeastaan lasketa meidän suurien juhlien joukkoon, vaan se menee niistäkin yli.

    Kirkkomusiikki tukee rukousta ja hoitaa

    Ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa ei käytetä urkuja eikä mitään muitakaan soittimia. Ainoa soitin on ihmisen ääni. Koko jumalanpalvelus, saarnaa lukuun ottamatta toimitetaan puhelaululla.

    Kaikki rukoukset ja Raamatun tekstitkin lauletaan. Kuoro ja seurakunta laulavat yhdessä myös kirkkolauluja, jotka vastaavat luterilaisen kirkon virsiä. Monet luterilaisetkin ovat ihastuneet ortodoksiseen kirkkomusiikkiin ja kokevat sen koskettavana ja hoitavana. Isä Mikko Mentun mukaan kirkkomusiikki tukee rukousta. Musiikin avulla on helpompi lähestyä Jumalaa ja päästä oikeaan mielentilaan. Silloin Jumala itse on se, joka parantaa ja hoitaa ihmistä.

    Rukous ja hiljentyminen auttavat infoähkyn keskellä

    Ortodoksisessa elämäntavassa tärkeä pointti on elää tässä hetkessä. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa ongelmana on mielen hajaantuminen moneen eri suuntaan. On paljon erilaista tietotulvaa, mitä tulee esimerkiksi äly-laitteista ja mediasta.

    Kiire, jatkuva tavoitettavuus ja älylaitteiden koukuttavuus haastavat ortodoksejakin. Stressi vaivaa ajoittain myös isä Mikko Mentua. Siihen lääkkeitä löytyy nimenomaan paastonajasta ja erityisesti kirkon askeettisesta opetuksesta. Siinä ihanteena on kaiken katoavan ja maallisen vähentäminen nimenomaan siksi, että ihmismieli ei hajoaisi.


    ”Mie aattelen, että paaston aika on sellaista resetointiaikaa. Silloin voi pohtia, mikä oikeasti on tarpeellista omassa arjessa ja mielen hulinassa, pohtii Mentu.

    Ortodoksinen jumalanpalvelus on avoin kaikille

    Pääsiäisenä monet luterilaisetkin käyvät ortodoksisen kirkon jumalan-palveluksissa. Joillekin se on jo pitkä perinne, jotkut tulevat pelkästä uteliaisuudesta. Isä Mikko Mentu ei katso tätä pahalla. Hän kertoo, että ortodoksisen kirkon jumalanpalvelukset ovat avoimia kaikille.
    – On ihan sallittua ja suotavaa, että muutkin kuin ortodoksit voivat osallistua rukoukseen meidän kirkossamme, toteaa isä Mikko Mentu. Kaikki ovat tervetulleita!

  • Lohdun ja rohkaisun sanoja

    Pelko ja huoli ovat sanapari, jotka ovat ilmaantuneet viime aikoina kotien arkeen, työpaikkojen kahvipöytiin ja julkiseen keskusteluun. Ensin kaksi vuotta koronapandemian aikaa ja nyt Ukrainan sota ovat ymmärrettävästi aiheuttaneet huolta ja pelkoa.

    Pelkoja on monenlaisia. Sinänsä pelko on luonnollinen, selviytymistä tukeva tunne. Se saa varautumaan vaaratilanteisiin ja voi kanavoitua varovaisuudeksi, vastuullisuudeksi sekä viisaudeksi, jota arjessa tarvitaan.

    Parhaimmillaan pelko auttaa suojautumaan ja varautumaan epävarman tulevaisuuden edessä. Huoli ja pelko voivat kuitenkin myös lamauttaa, ahdistaa ja viedä rohkeuden, jopa elämänilon.

    Suotta ei Raamatussa ole lukuisia kehotuksia siitä, ettei tarvitse pelätä. ”Varpusia saa kolikolla kaksi, mutta yksikään niistä ei putoa maahan, ellei teidän Isänne sitä salli. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.” (Matt. 29:31).

    Vanhan sanonnan mukaan huoli on pelon pikkuveli. Myös sen saa jättää Jumalan käsiin.

    ”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen.” (Matt. 6:34). ”Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen.” (1. Piet. 5:7).

    Kaikki ihmiset tarvitsevat joskus lohtua ja rohkaisua, sanoin tai teoin, elämän epävarmuuden ja tuntemattoman tulevaisuuden edessä. Monet tarvitsevat tätä juuri nyt.

    Lohduttaminen on alun perin tarkoittanut sulattamista, pehmentämistä ja irrottamista. Uudessa testamentissa lohduttamista ja lohdutusta tarkoittava sana merkitsee kirjaimellisesti käännettynä ”kutsua vierelle”.

    Pelkojen ja huolien jäädyttämiä sulatetaan, paineessa ja ahdistuksessa kovettuneita pehmennetään, murheisiin ja toivottomuuteen kiinni jääneitä irrotetaan. Tämä on mahdollista toinen toisemme vierellä ja lähellä. Lohdutus on sitä, että pysyttelemme yhdessä ja lähellä lohdutuksen Jumalaa.

    ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala! Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia.” (2. Kor. 1:3–4).

    Kun meitä lohdutetaan, voimme lohduttaa muita. Kun meitä rakastetaan, voimme rakastaa muita.

    Seppo Häkkinen
    Mikkelin hiippakunnan piispa

    Julkaistu: Polku 2/2022
    Kuva: Markku Liukkonen

  • Pääsiäisen sanoma koskettaa aina uudelleen

    Pääsiäiseen valmistaudutaan 40 päivän mittaisella paastonajalla, joka päättyy ylösnousemuksen iloon. Alkujaan pääsiäisen suomenkielinen nimi on viitannut paaston päättymiseen.

    Aluekappalainen Ruut Hanhikorpi kokee pääsiäisen tunnelman hyvin koskettavana. Pääsiäinen on kirkkovuoden kohokohta, jolloin juhlitaan Kristuksen ylösnousemista kuolleista. Kristuksen ylösnouseminen on kristinuskon ydinkohta.

    Pääsiäistä edeltää hiljainen viikko, joka alkaa palmusunnuntaista.

    – Hiljaisella viikolla muistellaan kärsimyshistoriaa. Sen viettämiseen kuuluvat ahtisaarnat, kiirastorstai, pitkäperjantai ja hiljainen lauantai. Hiljainen viikko päättyy pääsiäissunnuntaihin.
    Pääsiäisajan jumalanpalveluksista ehdottomasti suosituin on kiirastorstai, jolloin jumalanpalveluksen keskiössä on ehtoollisen asettaminen.

    – Toinen puhutteleva pyhä on pitkäperjantai, jolloin muistellaan Jeesuksen ristinkuolemaa. Alttari on puettu mustaan eivätkä urut soi, Ruut Hanhikorpi sanoo.

    Etenkin pitkäperjantai tuntuu ikään kuin normaalia pidemmiltä. Aika mataa.

    Hanhikorpi on ollut pappina viisi vuotta ja aloittanut Suomenniemen aluekappalaisena tämän vuoden alussa. Uravalinnastaan Hanhikorpi kertoo, että hän kiinnostui jo kouluaikoina uskonnosta ja historiasta. Yhtenä syynä kiinnostuksen heräämiseen oli hyvä uskonnonopettaja. Hänen innoittamanaan Hanhikorpi hakeutui Itä-Suomen Yliopistoon opiskelemaan teologiaa.

    – Suomenniemen alueseurakunta on päävastuualuettani, mutta papistomme tekee joustavasti toimituksia eri puolilla Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaa. Lisäksi Hanhikorpi on lähetystyöstä vastaava teologi.
    Viime pääsiäistä hän vietti perheensä kanssa. Tänä pääsiäisenä hän on toimittamassa pääsiäisen jumalanpalveluksia Suomenniemellä.

    – Pääsiäisen yömessut ovat hyvin tunnelmallisia ja koskettavia. Ne johdattavat ajatukset ylösnousemuksen iloon.

    aluekappalainen Ruut Hanhikorpi


    Pääsiäistä edeltää neljänkymmenen päivän pituinen paaston aika, joka kestää tuhkakeskiviikosta aina pääsiäiseen asti.

    – Paasto valmistaa pääsiäiseen. Perinteisesti kristillisessä paastossa on pidättäydytty lihasta, tietyistä ruuista tai joistakin etuoikeuksista. Nykyään monet saattavat paaston aikana luopua kahvin juonnista tai rajoittaa sosiaalisen median käyttöä. Keskeisintä paastossa ei kuitenkaan ole sen ulkonaiset puitteet, vaan tärkeintä on raivata tilaa rukoilemiselle, Raamatun lukemiselle, messussa käymiselle ja hiljentymiselle. Paastoaika onkin oivallinen mahdollisuus hengelliseen itsetutkiskeluun.

    Suomessa pääsiäisen viettoon liittyy monenlaisia perinteitä, joista varmasti keskeisimpiä ovat virpominen, pääsiäiskokot, suklaamunat ja muut pääsiäisherkut, kuten mämmi ja pasha. Monilla paikkakunnilla järjestetään myös pääsiäisvaelluksia. Hanhikorpi on joskus osallistunut itsekin pääsiäisvaelluksen toteuttamiseen Kansan Raamattuseuran kurssikeskuksessa Vivamossa.

    – Vanhat, tutut perinteet kannattelevat pääsiäisen viettoa. Hanhikorpi muistaa virpomisen myös omasta lapsuudestaan.

    – Kävimme virpomassa kaikissa tien varren taloissa ja saimme korin täydeltä suklaata ja muita pääsiäisherkkuja. Ehkä myös omasta lapsestani tulee innokas virpoja, kunhan hän vähän vielä kasvaa.


    – Oman perheeni pääsiäisen ruokaperinteisiin kuuluvat tietenkin suklaamunat ja erilaiset pääsiäisruuat. Mämmi on parasta vaniljakastikkeen kanssa, hän hymyilee.

    Teksti ja kuva: Sofia Flygare

  • Metsäsuunnitelma vuosille 2022–2031

    Kirkkovaltuuston kokouksessa 15.3.2022 hyväksyttiin kirkkoneuvoston esityksen mukainen metsäsuunnitelma vuosille 2022–2031.

    Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan edellinen metsäsuunnitelma oli voimassa vuoden 2021 loppuun. Talousjohtaja Tiina Snicker teki päätöksen uuden metsäsuunnitelman laatimisesta tammikuussa 2021. Työ tilattiin MHY Etelä-Savo ry:ltä. Metsäsuunnitelma on valmistunut vuoden 2021 lopussa. Uusi metsäsuunnitelma sisältää kaikki seurakunnan omistamat metsäkiinteistöt, joita on yhteensä 37 kappaletta. Metsäsuunnitelmaan sisältyvä metsätalousmaan pinta-ala on 2432 hehtaaria. Pinta-alasta on metsämaata 2347 hehtaaria, kitumaata 41,3 hehtaaria ja joutomaata 43,5 hehtaaria. Suojelualueita on yhteensä noin 90 hehtaaria.

    Metsäsuunnitelman mukaan ainespuun määrä on 375 000 kiintokuutiometriä, mikä on keskimäärin 157 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Tukkipuun osuus ainespuusta on 46 prosenttia ja kuitupuun osuus 54 prosenttia.

    Suunnitelmakaudelle esitetyt hakkuut ovat yhteensä 106 000 m3 , keskimäärin noin 10 600 m3 vuodessa. Vuosihakkuuesitys hehtaaria kohden on 4,1 m3 samalla kun arvioitu puuston kasvu hehtaarilla on 7,4 m3. Arvioitu kantorahatulo suunnitelmakaudelle on 4 370 000 euroa, mikä on noin 440 000 euroa vuodessa.
    Kantorahatulon määrään vaikuttaa leimikoiden myyntihetkellä vallitseva hintataso. Metsäsuunnitelmassa arvioidut metsänhoitotöiden kustannukset ovat yhteensä 815 000 euroa. Metsäsuunnitelman mukainen arvioitu nettotulos tulojen ja kulujen jälkeen on noin 360 000 euroa vuodessa.

    Seurakunnan metsätalouden hoidon tavoitteena on myös edistää monimuotoista metsänhoitoa ja joiltakin osin metsien suojelua. Tällä hetkellä virallisia suojelualueita on noin 90 hehtaaria. Lisäksi leimikonsuunnittelun yhteydessä rajataan hakkuiden ulkopuolelle pienialaisia suojelunarvoisia kohteita. Seurakunta on myös sitoutunut luomuvalvontaan ja seurakunnan metsät ovat luomukeruualueita.

    Kuva: Pixabay

  • Ukrainakeräys meni perille

    Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tavaralahjakeräys sodan uhrien auttamiseksi Ukrainassa järjestettiin nopealla aikataululla maaliskuun alussa.

    – Pienellä ajalla saatiin todella hyvin kerättyä tavaraa, toteaa lähetyskasvatussihteeri Marja Holm.

    Keräyspisteet olivat Mikkelissä Kirkonmäen seurakuntatalolla, Anttolan seurakuntatalolla ja Apajan kirpputorilla Haukivuorella. Keräyspisteisiin pyydettiin tuomaan lahjoituksina side- ja haavanhoitotarvikkeita, aikuisten ja lasten hygieniatuotteita, vaippoja, säilykkeitä, kuivattuja elintarvikkeita ja lemmikkieläinten ruokia.

    Pyydettyjen tavaroiden lisäksi Ukrainaan lähti myös käytettyjä, mutta puhtaita, ehjiä ja lämpimiä vaatteita sekä fleecepeittoja.

    – Kyllähän tämä laittoi ajattelemaan, mitä tarvitaan, jos ei ole yhtään mitään.

    Holm kiittelee avuliasta talkooporukkaa, joka oli vastaanottamassa, lajittelemassa ja pakkaamassa lähetystä. Esedun logistiikka-alan opiskelijoita oli mukana pakkaamisessa. Samalla he saivat opintopisteitä.
    Mikkelin seurakunnalla ei ole nyt menossa uutta tavarakeräystä. Tavaralahjoituksia tehdään siten, että ne kohdentuvat heti käyttöön.

    – Tärkeintä on, että huutoon vastataan. Tavarat menivät suoraan käyttöön ja tarpeeseen, kiitos lahjoittajille! Tällä hetkellä paras tapa auttaa on rahalahjoituksen tekeminen esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavulle.

    Teksti: Sofia Flygare
    Kuva: Kirkon vapaaehtoistoimijat

  • Pääsiäisvaellus Ristiinassa

    Pääsiäisvaellus kuuluu Ristiinan seurakunnan perinteisiin. Noin viidenkymmenen innokkaan talkoolaisen joukko rakentaa seurakuntakeskukseen pääsiäisen tapahtumista näytelmällisen kuvaelman rekvisiittoineen ja esiintyjineen.

    – Vaelluksen aikana kuljetaan pääsiäisen tapahtumien läpi. Matkustetaan Jerusalemiin, käydään rukoilemassa Getsemanen puutarhassa, vieraillaan Pontius Pilateksen palatsissa, nähdään ristinsaatto ja tyhjä hauta, kertoo talkoolainen Minna Puhakka.

    Hautakammioon pääsee kurkistamaan.

    Jokaisessa tapahtumapisteessä on kuvaelmaan kuuluvia historiallisia henkilöitä, jotka lausuvat tapahtumiin liittyviä repliikkejä. Golgatan tapahtumahuoneessa voi hiljentyä musiikkia kuunnellen. Koko tunteiden kavalkadi tulee lähelle, kun suru ja ilo, pimeys ja valo, kuolema ja elämä kohtaavat.

    Palmusunnuntaina toteuttava vaellus on suunnattu aikuisille ja perheille.

    – Lasten vaellus perhekerholaisille ja perhepäivähoidossa oleville järjestetään Hiljaisella viikolla. Lapset osallistuvat vaellukseen laulaen. Henkilöhahmoista Maria on paikalla.

    – Parhaassa tapauksessa pääsiäisvaellukselle osallistuminen saa aikaan toivoa ja kiitollisuutta siitä, että viimeinen sana ei ole kuolemalla, vaan elämällä.

    Pääsiäisvaellukselle pääsee Ristiinan seurakuntakeskuksessa (Kissalammentie 3) lauantaina 9.4. klo 14–18 ja sunnuntaina 10.4. klo 14–18. Vapaa pääsy. Opastettu kierros kestää noin 15 minuuttia. Toteutuksessa on mukana ammattimaista valo- ja äänitekniikkaa. Kahvio on avoinna. Ristiinan kirkko on tapahtumapäivinä auki omatoimista hiljentymistä ja tutustumista varten.

    Matkalla voi kohdata sotilaan.
  • Asanten juhlakonsertti äitienpäivänä

    Asante esittää hengellisiä lauluja 30-vuotiselta taipaleeltaan. Asante on suahilin kieltä ja tarkoittaa kiitosta.

    Äitienpäiväkonserttiin 8.5. klo 18.00 Tuomiokirkossa ei ole pääsymaksua. Kolehti kerätään myöhemmin päätettävän kohteen hyväksi. Asantelaiset ovat seurakunnan vapaaehtoisia laulajia, jotka kokoontuvat keskiviikkoisin harjoittelemaan Kirkonmäen seurakunta talolle.

    Hannele Hakkarainen, Sofia Ziyatdinova, Tarja Kauppinen, Ulla Saraste, Sirkku Sanerio, Satu Soivanen, Hanna-Maija Kujala, Irene Rämö ja Else Koikkalainen laulavat Asante-kuorossa.



    Asante aloitti 30 vuotta sitten Tuomasmessu-kuorona, jolloin johtajana oli kanttori Minna Tiainen muutaman vuoden ajan. Nimi muuttui Asanteksi, kun kuoroa tarvittiin muuallakin ja Tuomasmessut muuttuivat Ilon Messuiksi.

    Kanttoreista Asante-kuoroa ovat johtaneet Mirja Husso, Heikki Mononen, Mikko Kallio, Suvi Tirronen, Juha Kälviä sekä Pertunmaan kanttori Veera Heino. Apua kuoro on saanut myös Matti-Veikko Kuuselta.

    – Laulamme, koska siihen on sisäinen tarve. Pidämme laulamisesta ja se on meidän paikkamme olla mukana seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa. Laulaminen antaa meille jokaiselle jotakin henkisesti ja hengellisesti. Laulamme gospelia ja muita itse valitsemiamme lauluja. Harjoituksissa yksi meistä säestää, tilaisuuksissa joku kanttoreista on mukana. Esiinnymme seurakunnan tilaisuuksissa. Korona-aikanakin olemme saaneet melko paljon olla palvelemassa musiikilla.

    Asantella oli mahdollisuus tarttua Hannu Huhtalan Syykkarin kaivo -kokonaisuuteen, laulut ja välitekstit. Se oli melkoinen ponnistus omatoimiselta ryhmältä. Esityksiä oli Tuomiokirkossa, Pertunmaalla, Kangasniemellä, Parikanniemen Riihikirkossa ja Haukivuorella.

    – Toivomme, että pääsemme esiintymään myös Haukivuorelle.

    Teksti: Tarja Kauppinen
    Kuva: Sofia Flygare

  • Polku-lehti uudistui!

    Tervetuloa Polku-lehden juttujen pariin uudistuneilla verkkosivuillamme!

    Polku-lehti 2/2022 ilmestyi huhtikuun alussa. Tämä sivusto on Polku-lehden sähköinen versio, joka sisältää Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan uusimpia kuulumisia ja uutisia, poimintoja viimeisimmistä lehdistä, blogeja ja monenlaista muuta tietoa.

    Etkö ole saanut Polku-lehteä?

    Paperinen Polku-lehti jaetaan kaikkiin Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan alueen kotitalouksiin. Lehden tulo estyy, mikäli olet asettanut suoramarkkinointikiellon. Paperisia lehtiä on noudettavissa seurakuntakeskuksista niin kauan kuin painosta on jäljellä. Voit myös olla yhteydessä tiedotukseen: tiedotus.mikkeli(at)evl.fi, p. 0400 143 277.