Hengellinen elämä

Hilveliisa Ukkonen, nimikkolähetti ja aluekappalainen

Rovasti Hilveliisa Ukkosen näkee usein palvelemassa Mikkelin tuomiokirkossa.

”Et kai sinä niin fanaattinen ole, että aiot lähetystyöhön?” kysyi isä Hilveliisa Ukkoselta.

Kun Hilveliisa muutti alakoululaisena Pohjois-Karjalasta Kymenlaaksoon, Juuassa käytetty kieli ei kelvannut Myllykosken koulutovereille. Kiusatun kipuun lääkettä toi jalkapallo. Jo rippikouluiässä Hilveliisa oli mestaruussarjaseuran edustusjoukkueen puolustuksen lukko.

Nuoruuden etsintää

Seurakuntanuorten toiminnassa hän kuuli: ”Mieti, tuleeko sinusta lähetystyöhön lähtijä vai lähettäjä!” Ylioppilaaksi tultuaan hän etsi tuntumaa kaikenlaiseen, tutustui kuvataiteeseen, toimi rakennuspiirtäjänä. Hakeuduttuaan pyrkimään nuorisotyönohjaajan opintoihin Pieksämäelle, hän oivalsi: ”Tänne minä kuulun!” Sieltä löytyi läpi elämän innostanut toverijoukko.

Valmis nuorisotyönohjaaja sai viran Haukivuoren seurakunnasta. Vuotta aiemmin hänen äitinsä Hilve oli kuollut. Tytär eli menetyksen jälkeistä aikaa kuin sumussa ja jäi kokemaan syyllisyyttä, kun ei synnyttäjänsä elämän loppuhetkillä osannut pyytää tältä anteeksi ja kiittää. Hän hämmästeli, miten hänen näin rikkinäisestä sisimmästään lähteneet hartauspuheet saattoivat herättää vastakaikua.

Lähetystyö veti mukaansa

Sitten hän hakeutui Suomen Raamattuopistolle Kauniaisiin lähetyskurssille, jota piti kaksi järjestöä, Kylväjät ja Sanansaattajat. Pian häntä rohkaistiin teologian opintoihin Helsingin yliopistoon. Hän oli myös siirtynyt työntekijäksi Sanansaattajiin.

”En ole fanaattinen. Lähetystyöhön kuitenkin suuntaan, jos ovi avautuu.”

Isänsä huolestuneeseen kysymykseen Hilveliisa oli vastannut: ”En ole fanaattinen. Lähetystyöhön kuitenkin suuntaan, jos ovi avautuu.” Niin tapahtui 1994. Sanansaattajat lähetti hänet toista vuotta aiemmin itsenäistyneeseen Slovakiaan. Valtion tavoitteena oli ollut vapautuminen kristinuskosta. Hengellisen elämän rakenteet olivat paljolti tuhoutuneet, toiminnot hiipuneet, yhteydet murtuneet.

Työtä Slovakiassa

Pääkaupunki Bratislavassa hän löysi itsensä liian nopeasti yliopistolta. Tuntui hikoiluttavalta kääntää kreikkaa ja hepreaa slovakin kielelle, jota hän osasi vasta alkeellisesti. Papiksi hänet vihittiin Slovakian evankeliseen kirkkoon 1997.

Hän vastasi alkuvaiheissa tämän kirkon lapsi- ja nuorisotyön rakentamisesta. Tärkeää oli toiminta yhteyden luojana kirkon johdon ja hengellisesti innokkaan nuorison välissä. Seuraavaksi hän johti Itäisen hiippakunnan piispantoimistoa. Ja lopulta hän pääkaupungissa auttoi paikalliskirkon omaa lähetystyötä sen ensi askeleissa.

Kaikki kaksitoista vuottaan kentällä hän oli Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan nimikkolähettinä. Hän vastasi myös Slovakiassa mikkeliläisille yhdessä paikallisten kanssa pidettyjen kansainvälisten rippikoulujen järjestelyistä. Tämän loppiaisen saarnassaan hän kiitteli silloisia lähettäjiään ja esirukoilijoitaan mieltä lämmittäneestä tuesta vaikeisiin oloihin.

Bratislavan nuorten kanssa leirillä Ylä-Tatrolla. Hilveliisa tavoittelee palloa Myllykosken kentällä.
Bratislavan nuorten kanssa leirillä Ylä-Tatrolla. Hilveliisa tavoittelee palloa Myllykosken kentällä.

Työ ulkomailla valmisti kotimaahan

Hilveliisa on edelleen ainoa suomalaisen luterilaisen järjestön edustaja, joka on lähetetty töihin Slovakiaan. Vain hän on täkäläisistä valmistunut Bratislavan yliopistosta teologian maisteriksi.

Aika Slovakiassa ei ollut leikintekoa. Hilveliisa koki sen vaiheen samalla muokanneen itseään tervetulleeseen suuntaan. Siellä sai nähdä myös hengellistä herätystä, kun nuoriso etsi isovanhempiensa uskoa.

Suomeen palattuaan hän sai täällä pappisoikeudet. Jo yli 14 vuotta hän on palvellut Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaa, josta hän on rajattomasti kiitollinen. Tätä nykyä hän aluekappalaisena vastaa väkimäärältään hyvin suuresta Ristimäen alueesta. Siksi häntä aika usein näkee tuomiokirkossa. Siellä ei kuitenkaan päästy 13.1.2022 kokemaan rovastin odotettua 60-vuotisjuhlaa.

Teksti: Simo S. Salo
Artikkelikuva: Henna Hirvonen
Muut kuvat: Hilveliisa Ukkosen kotialbumi
Julkaistu: Polku 1/2022-lehdessä

Valmistujaisjuhlasta 1997 teologian maisteriksi.


Hilveliisa Ukkonen

  • Täytti äskettäin 60 vuotta
  • SM-tason jalkapalloilija nuorena
  • Harrastaa Lapin hiihto-reissuja
  • Lähetystyössä Slovakiassa 1994-2006
  • Piispa myönsi rovastin arvonimen 2021
  • Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan aluekappalainen
  • Toiminut kirkkoherran sekä hallintopastorin sijaisena