Menneinä aikoina kansalaiset käyttivät ahkerasti mahdollisuutta luetuttaa omia ilmoituksia kirkossa. 1800-luvun lopulla Haukivuorella käytäntö lähti vähän lapasesta.
Ihmiset toivat ilmoituksiaan papille sakastiin usein juuri ennen jumalanpalveluksen alkua ja jäivät samalla höpöttelemään niitä näitä. Jotkut saattoivat oleskella sakastissa jopa jumalanpalveluksen aikana.Tästä suivaantuneena pappi luki 19.2.1882 Haukivuoren kirkossa kuulutuksen, joka alkoi näin: ”Tämän kautta muistutetaan vakavasti, että ne, joilla on annettava kuuloituksia julistettavaksi, niin lähettäkööt ne hyvään aikaan pappilaan, jos ne pitää tarkoitettuna päivänä tulla julistetuksi. Sakastissa ei niitä oteta vastaan.”
Pitkän ja kiukkuisen kuulutuksen lopussa pappi vielä erikseen muistutti:
”Ne, joilla on asiata käytä sakastissa, niin käyköön jälestä jumalanpalveluksen.”
haukivuoren pappi kirkotti seurakuntalaisia siitä, että nämä toivat viime tipassa omia asioitaan kuulutettavaksi.
Kyseisen episodin perusteella voidaan päätellä, että aikanaan Haukivuorella oli reilu meininki. Mikään henkilökohtainen asia ei ollut kansalaisille niin vähäpätöinen, etteikö sitä voisi kirkossa kuuluttaa. Lupsakkaat savolaiset tarttuivat rohkeasti tuon ajan median merkittävimpään kanavaan. Eivätkä turhaan kainostelleet virkaintoista pappia. Tekivät itsensä tykö. Vaikka siitä ei taidettu selvitä ilman kulttuurien törmäystä, lienevät osapuolet silti jotenkin tulleet toimeen keskenään.
Voe tokkiisa!
Teksti ja kuva: Kari Rossi
