Yleinen

Ensin nettiin, sitten ravintolaan ja kohta kirkkoon

Nora Suojanen ja Maarit Partanen ovat olleet sateenkaaripari yli kuusi vuotta. Samanlaiset arvot ja toiveet yhdistävät heitä. Huumori on tärkeää, erityisen tärkeää on usko Jumalaan.

Nora Suojanen ja Maarit Partanen tutustuivat toisiinsa netissä. Ensitreffit olivat eräänä kiirastorstai-iltana mikkeliläisessä ravintolassa. Maarit viehättyi Noran rehellisyyteen ja aitouteen. Illan aikana Maarit murjaisi vitsin, joka sai Noran räjähtämään hervottomaan nauruun. Maarit ei aluksi oikein itsekään tajunnut, miten oivaltavan läpän oli heittänyt. Naurun ja hämmennyksen keskellä molempien piti keräillä itseään. Se oli alku yhteiselle taipaleelle. Usein yhteinen tie vie jumalanpalvelukseen ja muihinkin seurakunnan tilaisuuksiin.

Kellot kutsuivat

Maaritille Mikkelin tuomiokirkko on ollut tuttu jo lapsuudesta saakka. Lapsena hän asui lähellä tuomiokirkkoa. Kellojen soitto kuului. Kirkkorakennus puhutteli omalla olemassaolollaan. Kun Maarit ensimmäistä kertaa kävi lapsena kirkossa, siitä jäi mieleen erittäin harras tunnelma, jonka voi aistia vieläkin. Myös rippikoulun konfirmaatiosta jäi lämmin muisto.

Turusta kotoisin oleva Nora kävi Mikkelin tuomiokirkossa ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten. Pariskunta tuli silloin kirkkoon kuuntelemaan rovasti Heikki Karastin lähtösaarnaa. Molemmat olivat tosi hämmästyneitä siitä, että kirkossa voi olla niin letkeä tunnelma. Naurettiin ilman pidäkkeitä. Elämänläheinen saarnakin oli positiivinen yllätys. Tuon kirkkoreissun jälkeen pariskunta on käynyt ahkerasti tuomiokirkon jumalanpalveluksissa.

Usko tuo arkeen toivoa ja turvaa

Suojaselle ja Partaselle kirkossa käyminen antaa rauhaa ja tunnetta siitä, että kuuluu johonkin. Kirkossa käynti myös rytmittää mukavasti viikkoa. ”Kirkko on ikään kuin puhelinkoppi, josta voi soittaa Jumalalle. Kirkosta saa ehkä vähän paremmin saa yhteyden sinne taivaaseen,” pohtii Nora.

”Kirkossa käyminen antaa turvan tunnetta maailmassa, jossa tällä hetkellä kaikenlaiset pelot valtaavat,” toteaa Maarit. Molemmat ovat myös yllättyneitä siitä, että pappeja ei tarvitse pelätä. Papit ovat oikeastaan ihan mukavia tyyppejä. Heitä voi käydä messun jälkeen tervehtimässä. Samalla voi vaihtaa kuulumisia.

Jotain elämää suurempaa

Maaritille ja Noralle usko on muutakin kuin kirkossa käynti. Kotona he päivän päättyessä ristivät kädet iltarukoukseen. Usko on heille jotain elämää suurempaa – jotain, jota ei välttämättä edes osaa sanoiksi pukea. Usko Jumalaan tekee arjesta ja vaikeista hetkistä sellaisia, että tietää, että johonkin voi turvata. Tosin aina ei voi olla varma, kuultiinko rukoukset vai ei. Silti usko siihen, että kyllä siellä jossain meitä kuullaan ja kuunnellaan, tekee turvallisen olon vaikeina hetkinä.

Vaikka Nora ja Maarit ovat luterilaisia, he suhtautuvat avoimesti muihinkin kristinuskon muotoihin. Viime syksynä he lähtivät ihan mielenkiinnosta mukaan ortodoksisen seurakunnan katekumeenikurssille. Siellä opetetaan kristinuskon perusasioita ortodoksisesta näkökulmasta. Pariskunta halusi ottaa selvää, mistä on kysymys. Noraa kiinnostavat ikonit, Maaritia kirkkomusiikki.

Sateenkaarityö antaa tukea suhteeseen ja uskonelämään

Ennen kuin Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa virallisesti alettiin tehdä sateenkaarityötä, pariskunta on saanut seurakunnan työntekijöiltä henkilökohtaista tukea uskon ja elämän kysymyksiin. He ovat käyneet myös Lähemäen seurakuntatalolla pidetyissä sateenkaaritapahtumissa. Heidän mielestään sateenkaarityö on madaltanut kynnystä osallistua seurakunnan tilaisuuksiin.

Nora ja Maarit haluavat avoimesti olla sateenkaaripari, mutta eivät pidä siitä, että heitä karsinoidaan termien avulla. Ennen kaikkea he kokevat olevansa ihan tavallisia ihmisiä ja toivovat, että heitä myös sellaisina pidettäisiin.

Teksti ja kuva: Kari Rossi

Fuusio-osaamista

Nora Suojanen (s. 1979 Turku) ja Maarit Partanen (s. 1973 Mikkeli) ovat monen alan ammattilaisia. Suojanen on kokki ja maatalouslomittaja. Partanen on puuseppä. Molemmat suorittavat parhaillaan mehiläistarhaajan ammattitutkintoa. Tavoitteena on perustaa yritys, jonka päätoimiala on hunajantuotanto. Muita tulonlähteitä olisivat heidän tarjoamat puusepän palvelut.

Kuuntele Noran ja Maaritin tunnelmia Polun verkkoradiossa podcastista.