Papin päästä

Antaessaan saa

Auttaminen on helppoa. Riittää, kun käy toimeen niiden hyväksi, joilla menee huonommin. Ei kai nyt sentään. Puuttuminen toisten ihmisten elämään on aina tarkan harkinnan paikka. Ylhäältä käsin ei kannata yrittää. Rinnalle ei aina nöyrtyisi. Kristillinen rakkaus ei ole tottunut valitsemaan kohdetta tai tekemään numeroa itsestään. Ruohonjuuritasolla tapahtuu paljonkin. Kaikki eivät sinne näe.

Ukrainan tilanne herätti mikkeliläistenkin auttamishalua. Tuntui hyvältä olla mukana jossain tarpeellisessa. Jumalan valtakunta tuntui hetkeksi asettuneen myös Kirkonmäen seurakuntatalolle. Hyvää tavaraa siirtyi tavallisten ihmisten käsien kautta suureen rekkaan sodan pakolaisten avuksi. Vilpitön auttamishalu herkisti.

Katselin muutamana päivänä talkoolaisten kärsivällisiä ilmeitä heidän lajitellessa muun muassa vaippoja, säilyketölkkejä ja vaatteita. Avustusrekan lähtöpäivänä huomasin, miten ahkerat Esedun logistiikkapuolen nuoret pakkasivat autoa opettajansa johdolla. Mukana touhusi myös iso joukko työtovereitani. Ja pitihän jonkun talkookahvitkin keittää. Kuulin, miten seurakunnan suntioita kiiteltiin. Olivat hiekoittaneet pihan turvalliseksi. Monialainen yhteistyö tuotti tulosta ja hyvää mieltä.

Pihalla seisoi myös yksi henkilö, jonka nimen haluan muistaa. Mikkelin hiippakunnan lähetyksen- ja kansainvälisen työn sihteeri, Timo Rosqvist. Hänet Jumalan käsi oli ohjannut avustuskuljetuksen organisaattoriksi. Määränpää Varsovan Pyhän Serafim Sarovilaisen luostari. En olisi oikein kehdannut sanoa, että rukoilen puolestasi, mutta sanoin kuitenkin.

Rooman keisari Julianuksen kerrotaan 300-luvulla tuskastuneena todenneen; Kristityt eivät ruoki vain omia köyhiään, vaan myös meidän, eikä kukaan jotakin tarvitseva katso temppeleihin päin.

Kristityt tunnetaan valmiudestaan auttaa. Uskon, ettei kukaan ole köyhtynyt antaessaan liiastaan. Saksassa vaikutti 1700-luvulla pappi ja hyväntekijä, Philipp Hiller. Hänen oma talonsa paloi maan tasalle. Pieni poika seisoi surullisen isänsä vieressä todeten; meillä on vielä tallella se, mitä olemme antaneet toisille.

Ymmärrämmekö pojan viisautta? Hiller menetti vielä myöhemmin äänensä, mutta jatkoi virsirunoilijana. Ennen kuolemaansa hän kirjoitti; Ristisi Golgatalla, se voitonlippu on, vain siihen katsomalla, saan voittopalkinnon (virsi 309).

Katselin YouTube-videota. Kiovan metrohalleissa pommituksia paossa olevat ihmiset valoivat rohkeutta toisiinsa laulamalla yhdessä. Muuten he eivät voineet auttaa itseään. Opetuslapset, jotka kerran katsoivat Herransa kärsimystä Golgatan ristillä, olivat sensijaan hiljaa. Rakkautta jaettiin siinäkin hetkessä. Molemmin puolin.

Markku Liukkonen
Haukivuoren aluekappalainen